Käyttölinjaiset Suomessa

Suomen ensimmäinen käyttölinjainen malinoispentue syntyi vuonna 1993 Tuomo Pirkolan Optimistic-kenneliin. Isänä pentueessa oli IP3 Flap de la Terre Aimee (s. 1990 Ranska), joka oli myös ensimmäinen Suomeen tuotu käyttölinjainen malinois, ja emänä Hermine de la Mallassagne (s. 1992 Ranska). Käyttölinjaisia malinois'ita alettiin tuoda laajemmalti Suomeen vuosien 1992–1997 välillä. Belgiasta tuotiin silloin useita Suomen nykyiseen kantaan merkittävästi vaikuttaneita koiria. Jalostuksellisesti merkittävimmät Belgiasta tuodut koirat olivat SK3 Quarl des Deux Pottois, IP3 SchH3 Sisley des Deux Pottois ja sen täysiveli moninkertainen IPO:n MM-edustaja SK3 IP3 SchH3 Serge des Deux Pottois, SchH2 Tucker, IP3 SchH3 Tessa van de Debbershoeve, puolustusvoimilla työskentelevä ja suojelukilpailuissakin erinomaisesti menestynyt IP3 SchH3 M-01 Vainqueur du Boscaille, IP3 FH1 Upperten van de Duvetorre ja myöhemmin Japaniin matkannut IP3 SchH3 Udolin van de Duvetorre.

Näinä vuosina tuotiin Belgiasta myös tervuerenit FIN KVA IP3 SchH3 Umlaut van de Duvetorre ja sen täysiveli IP3 SchH3 Turco van de Duvetorre, jotka ovat olleet perustana Suomen käyttötervueren kasvatukselle. Merkittävimmät ranskalaiset tuontiurokset olivat belgianpaimenkoirien IPO MM-kilpailuissa peräkkäisinä vuosina sijoille 4. ja 5. yltänyt FIN KVA SK3 IP3 SchH3 Jingo de Vulcain sekä kaksinkertainen MM-edustaja IP3 SchH3 VKM-00 Loko de Vulcain. Ranskasta tuotu Melba ja Ruotsissa syntynyt SK3 IP3 SchH3 HK2 JK1 Lei-Anns Nappi näkyvät myös monen tämän päivän malinois'n sukutaulussa. Ranskasta tuotiin myös vuonna 1992 narttu FIN KVA JK3 HK1 Hilma de la Terre Aimee, joka edustaa suvultaan pääosin käyttölinjaa ja jolle syntyi yksi sekalinjainen pentue vuonna 1995. Seuraavaa käyttölinjaista pentuetta vuoden 1993 jälkeen saatiin kuitenkin odottaa lähes kolme vuotta.

Vuonna 1996 Heikki Pietilä (kennel Sitaran) astutti Flap-Hermine yhdistelmästä syntyneen nartun SK1 JK1 Optimistic Segalin moninkertaisella Hollannin mestari Robbyllä. Syntyneestä Sitaran E-pentueesta ei kuitenkaan käytetty jalostukseen myöhemmin koiria. Samana vuonna Jouni Katainen (kennel Pois Kottoo) teetti ensimmäisen kerran yhdistelmän Quarl des Deux Pottois ja Sisley des Deux Pottois. Tämä yhdistelmä on uusittu myöhemmin kuusi kertaa ja se on tuottanut paitsi menestyksekkäitä kilpailu- ja työkoiria, myös useita merkittäviä jalostuskoiria tämän päivän suomalaisille käyttömalinoiskasvattajille. Ensimmäisestä yhdistelmästä maininnan arvoisia ovat kansainvälisissäkin arvokilpailuissa mainetta niittäneet FIN KVA IP3 SchH3 M-02 VKM-01 VKM-02 VKM-03 VKM-04 Pois Kottoo Alfonso (om. Riitta Tägtström) ja IP3 SchH3 Pois Kottoo Annoin (om. Harri Pitkänen, kennel Raftaf). Annoinin jälkeläisistä jalostukseen on myöhemmin käytetty FIN KVA IP3 SchH3 M-03 M-04 Raftaf Amokia.

Vuonna 1997 syntyi niin ikään vain kaksi käyttölinjaista pentuetta, toinen Sitaran ja toinen Pois Kottoo kenneliin. Sitaran T-pentueessa oli isänä Belgian tuonti Tucker ja emänä IP3 SchH3 M-99 Optimistic Seles, joka voitti Suomen Mestaruuden kaksi vuotta myöhemmin. Sitaran T-pentueesta sukua on jatkanut Tiina Reijosen omistama Sitaran Tasca, jonka jälkeläisistä tämän päivän kasvattajilla on jalostuskäytössä MM-kilpailuissa kahdesti kymmenen parhaan joukkoon päässyt ja pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa kolmanneksi sijoittunut FIN KVA IP3 SchH3 M-05 Rani (om. Susanna Korri, kennel Tämä on) sekä VPG3 Pipari.

Pois Kottoo B-pentue oli ensimmäinen Quarl-Sisley 2P uusintayhdistelmä. Tästä pentueesta jalostukseen on käytetty moninkertaista SM-mitalistia ja MM-edustajaa FIN KVA IP3 SchH3 M-00 Pois Kottoo Barbia (om. Jan Skogster, kennel Mecberger), Pohjoismaisissa Mestaruuskilpailuissa toiseksi sijoittunutta FIN KVA IP3 SchH3 JK3 Pois Kottoo Berttaa (om. Eija Heinonen, kennel Red Supersonic), sekä Pois Kottoo Blondia.

Vuonna 1998 käyttömalinoispentueita syntyi jo viisi kappaletta. Tänä vuonna kennelit Eloketun (om. Mari Hyytiäinen), Harmaahurstin (om. Riia Hursti), Tammikallion (om. Satu Harberg) ja Rommiklaanin (om. Eija Käyhkö) tekivät ensimmäisen käyttölinjaisen pentueensa. Eloketun B-pentueessa oli emänä Lei-Anns Nappi ja Tammikallion A-pentueessa Upperten van de Duvetorre. Isänä molemmissa pentueissa oli Jingo de Vulcain. Harmaahurstin A-pentueessa isänä oli Serge des Deux Pottois ja emänä Melba. Rommiklaanin T-pentueessa oli sama isä, kuin edellisenä vuonna syntyneessä Sitaran T-pentueessa eli Tucker ja emänä Tessa van de Debbershoeve. Näistä yhdistelmistä jalostukseen on käytetty Fin KVA IP3 SchH3 Harmaahurstin Astartea, joka on synnyttänyt Harmaahurstin kenneliin C- ja E-pentueen, sekä SchH2 HK2 EK1 Rommiklaanin Tulenhenkeä, jolla on kaksi pentueellista jälkeläisiä Kutinan kennelissä (om. Miia Haikara). Eloketun Balanssilla on myös yksi pentue näyttelylinjaisen uroksen kanssa. Lisäksi Kennel Pois Kottoo teki tänä vuonna kolmannen kerran Quarl-Sisley 2P yhdistelmän, josta syntyneellä Pois Kottoo Cha Challa on yhteensä kuusi pentueellista jälkeläisiä, Pois Kottoo, Prowaffe's (om. Jyrki ja Minna Meriläinen) ja Ruutipussi-kennelnimien alla.

Samana vuonna myös ensimmäinen käyttötervuerenpentue näki päivänvalon Suomessa, kun kennel Tarkatan (om. Tarmo ja Katri Antila) astutti Umlaut van de Duvetorre narttunsa ranskalaisella ring-koiralla Iyankee du Domaine de Titiseellä. Tästä yhdistelmästä syntyi mm. agilityn maailmanmestari ja kolminkertainen Suomen mestari FIN & S AVA M-01 M-02 M-04 MM-03 Tarkatan Aqua, SchH3 IP3 VPG3 Tarkatan Ammoniakki, jolla on jälkeläisiä Yhdysvalloissa sekä IP3 Tarkatan Arsenikki, jolla on yksi pentue Ranskan tuonti Ruste du Vieux Marronierin kanssa. Umlautin myöhemmistä pentueista jalostukseen on käytetty IP3 SchH3 Tarkatan Balsamia (om. Tuija Mustonen, kennel Etulinjan) ja Tarkatan Chiantia (om. Tuija Kokkonen, kennel Mustantassun).

Vuoden 1998 jälkeen käyttölinjaisia on syntynyt tasaisesti noin 7-10 pentuetta vuosittain. Vuosina 1999–2000 syntyneistä malinoispentueista suurin osa syntyi yhden kasvattajan (Pois Kottoo) kennelnimen alle. Vaikka pentuja lukumäärällisesti syntyikin näinä vuosina paljon, on jalostukseen niistä käytetty aikaisemmin mainittujen Raftaf Amokin ja Ranin lisäksi vain kolmea koiraa: Vartiokoirana työskennellyttä Quarl-Sisley 2P yhdistelmän narttua VPG1 Pois Kottoo Elsaa (om. Petra Strübing, kennel Tulikuuma), moninkertaista IPO MM-edustajaa ja SM-mitalistia FIN KVA IP3 SchH3 FH2 IPO-FH VKM-06 M-06 Pois Kottoo Ikarosta (om. Outi Hermiö) sekä Norjasta jalostuslainassa olleen Mustela Erminea W av Nangijalan narttujälkeläistä Pois Kottoo Muumia, joka on EJ-rekisterissä olevan Pois Kottoo P-pentueen emä. Viimeisten vuosien aikana Suomeen on myös tuotu runsaasti uutta jalostusmateriaalia eri verilinjoista, myös X-malinois'ita. Vuonna 2008 rekisteröitiin ennätysmäärä kotimaisia käyttölinjaisia pentuja ja ennätysmäärä tuonteja ja malinois oli myös ensimmäistä kertaa suosituin muunnos. Tämä trendi on sittemmin jatkunut.

Teksti: Kennel Mecberger, Jan Skogster

Käyttömalinois'n suosio Suomessa

Käyttölinjaisia on rekisteröity Suomessa jo koko 2000-luvun ajan enemmän kuin näyttelylinjaisia malinoiseja ja niiden osuus on vuosittain kasvanut. Keski-Euroopan suurissa belgianpaimenkoiramaissa malinoisin linjajakauma on n. 15% / 85% käyttölinjan ollessa yleisin. Vuoden 2014 aikana suurin muutos on tapahtunut linjaristeytysten ja intervariaatioiden osalta, jonka vuoksi rekisteröinneissä on näyttely/sekalinjaisten osalta selvää kasvua.

Rekisteröinnit

Jakauma